Bargoohcan
Bargoohcanprosessii laktáseaddji heaggadieđuid gieđahallan
Mii almmustahttit dieđuid rabas virggiin Valtiolle.fi-bálvalusas, mii lea váldokanála bargoohcamuša guođđimii. Valtiolle.fi-bálvalusas mii čohkket válljenproseassa dáfus guovddáš dieđuid, maid ohcci ieš addá ohcamuša guođđima oktavuođas.
Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliija doaibmá Stáhta ekonomiija- ja bargoveahkahálddahusa bálvalusguovddážiin (Palkeet) oktasašregisttardoallin Valtiolle.fi -bálvalusa heaggadieđuid oasil. Loga eambbo Palkeet čađahan heaggadieđuid gieđahallamis Valtiolle.fi-bálvalusas (suomagillii).
Ohcamuša sáhttá maid sáddet šleađgapoasttain dahje guođđit báberhámis min registrerenkantuvrii ohcanalmmuhusas namuhuvvon vugiin.
Ohcamušat dolvojuvvojit riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliija áššehálddašeapmái. Mii ráhkadit ohcanproseassa maŋŋá nammadanmearrádusa, mas veardádallat ohcciid ánssuid. Dasa lassin mii ráhkadit listtu ohcciin ja čoahkkáigeasu ohcciid ánssuin. Virgái dahje bargui nammaduvvon olbmo ohcamušáššegirjjit seailluhuvvojit bissovaččat ja eará ohcciid ohcamušáššegirjjit seailluhuvvojit guokte jagi. Seailluhanáiggit mearrašuvvet vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliija dieđustivrenplána ja arkiivalága mielde. Loga eambbo min doaibmaváldái gullevaš áššiid gieđahallamii laktáseaddji heaggadieđuid gieđahallamis.
Ohccis gii evttohuvvo nammaduvvot, sáhttá ohcci miehtama vuođul ovdal nammadeami dahkat dábálaš olmmošdorvvolašvuođačielggadeapmi (dorvvolašvuođačielggadanláhka 726/2014). Dorvvolašvuođačielggadeapmi sisttisdoallá maiddái čanastagaid olgoriikkaide. Lassidieđut dorvvolašvuođačielggadanmeannudeapmái laktáseaddji heaggadieđuid gieđahallamis čujuhusas supo.fi/turvallisuusselvitysrekisteri (suomagillii).
Dieđut mat čohkkejuvvojit Valtiolle.fi-bálvalusa bokte
Ohcci individualiserendieđut: namma, čujuhus, telefonnummir, sohkabealli, eará vejolaš oktavuođadiehtu ja lohpi elektrovnnalaš diehtunaddimii.
Dieđut maid ohcci lea ovdanbuktán iežas birra ohcamušastis, ovdamearkka dihtii skuvlen- ja bargohárjánupmedieđut, eará dieđut maid ohcci lea sádden ohcamušas doarjjan, dego nammagirji/ánsologahallan, skuvla- ja oahppoduođaštusat, bargoduođaštusat, ohcci almmuhan rekommenderejeaddjit, eará dárbbašlaš dieđut, mat laktásit bargoohcamii ja virgedeavdima eavttuide.
Rabas virggiide čujuhuvvon ohcamušat seilot Valtiolle.fi-bálvalusas guokte jagi rekryterenproseassa nohkama maŋŋá ja dan maŋŋá ohcamušat anonymiserejuvvojit ja daid dieđut leat geavahan láhkai dušše lohkun raporterendieđuin. Rabas ohcamuša oasil ohcci sáhttá ieš meroštallat ohcamuša seailuma fápmoáiggi, mii lea eanemustá guokte jagi. Ohcci geavaheaddjidovddaldat ja dasa vurkejuvvon dieđut ja rabas ohcamušat sihkkojuvvojit automáhtalaččat go geavaheaddjidovddaldat lea leamaš geavatkeahttá guokte jagi. Ovdal go geavaheaddjekontu sihkkojuvvo, ohccái almmuhuvvo áššis. Ohcci sáhttá maid goas beare ieš sihkkut eret iežas geavaheaddjikonttu geavaheaddjiprofiillas. Geavaheaddjiprofiilla sihkkuma mielde maiddái rabas ohcamušat vulget eret. Rekryteremii sáddejuvvon ohcamušat ja daid dieđut báhcet vuogádahkii rekryteremiidda oidnosii, dassážii go dat anonymiserejuvvojit ovdalis muitaluvvon vuogi mielde.
Masa min gieđahallan vuođđuduvvá
Mii gieđahallat heaggadieđuid riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliijai guoski láhkageatnegahtton geatnegasvuođa čuovvuma várás:
- Diehtosuodjeásahusa (EU 2016/679) 6 artihkkala 1 čuoggá c vuollečuokkis
- Láhka riikkabeivviid virgeolbmuin (1197/2003), bargosoahpamušláhka (55/2001)
- Nammagirjeláhka (1010/1989) ja -ásahus (1322/1989)
- Láhka priváhttavuođa suojis bargoeallimis (759/2004)
- Dorvvolašvuođačielggadanláhka (726/2014)
Dieđuid addin
Dieđut eai addojuvvo njuolgguslaččat.
Dieđut addojuvvojit sidjiide, geat daid bivdet virgeoapmahačča doaimma almmolašvuođas addojuvvon lága mielde. Dieđut ja áššegirjjit leat almmolaččat, juos dat eai namalassii leat lágain ásahuvvon dollojuvvot čiegusin.
Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliija geavahan diehtovuogádagaid bálvalusbuvttadeaddjit besset dieđuide bajásdoallan- ja ovddidanbargguid várás. Dat gieđahallet heaggadieđuid riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kánsliija bargogohččosa vuođul, eaige dat oaččo gieđahallat dieđuid eambbo go sohppojuvvon bálvalusa buvttadeapmái.
Dieđut eai addojuvvo njuolggomárkanfievrrideami dahje oaivil- dahje márkandutkamuša várás.
Dieđut eai sirdojuvvo Eurohpa uniovnna (EU) dahje Eurohpa ekonomiijaguovllu (ETA) olggobeallái.