Mii toimâvááldán kullee aašij kieđâvuššâm
Mii toimâvááldán kullee aašij kieđâvušmân lohtâseijee persovntiäđui kieđâvuššâm
Ovdâskode riehtiäššiulmuu kansliast joton pieijum ääših kirjejuvvojeh ääšihaaldâšmân. Huámmáš, et pargo-occei persovntiäđui kieđâvušmân kyeskee tiäđu tun kaavnah uásist pargouuccâm já aašij joton piejâmân lohtâseijee persovntiäđui kieđâvuššâm saajeest šleđgâhámásâš ášástâllâm.
Mij kieđâvuššâp kieđâvušmist leijee já lamaš aššijd lohtâseijee persovntiäđuid riehtiäššiulmuu laavâst asâttum lavâlâšvuotâkocceempargo olášuttem várás sehe riehtiäššiulmuu kanslian kullee haldâttâhaašij tipšom várás.
Ääšihaldâšemvuáháduv tiäđuin hämmejuvvojeh statistikeh kuvviđ iärrás lasseen kieđâvuššum já joođoost leijee aašij meerijd, kieđâvuššâmaaigijd já juáhásem jieškote-uv toimâsuorgijd.
Vuáháduvâst iä lah loovtah eres tiätuvuáháduvváid.
Persovntiäđuh siäiluduvvojeh ovdâskode riehtiäššiulmuu kanslia tiäđustivrimvuávám miäldásávt. Siäiludemäigi vuáđuduvá arkkâdâh- já sierânâslavváid, sehe tooimâ táárbun dokumentistiđ já tähidiđ sehe virgeomâháá já ovtâskâs ulmuu já siärváduv riehtitorvo.
Moos mii kieđâvuššâm vuáđuduvá
Mij kieđâvuššâp persovntiäđuid vâi nuávdittiččijm almos haldâttuv tiäđuhaaldâšmist adelum laavâ (906/2019) 25 § miäldásii kenigâsvuođâ paijeentoollâđ äšširegister kieđâvušmist leijee já lamaš aašijn. Persovntiäđui kieđâvuššâm vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 6 artikla 1 saje c vyelisajan.
Mij kieđâvuššâp eromâš persovntiätujuávhuid almolii hiäđu vuáđuld (tiätusyejiasâttâs (EU 2016/679) 9 artikla 2 saje g vyelisaje já tiätusyejilaavâ (1050/2018) 6 § 1 mom. 2 saje).
Rikostuámoid já rikkomáid lohtâseijee persovntiäđui kieđâvuššâm riehtivuáđustâssân lii tiätusyejiasâttâs 10 artikla já tiätusyejilaavâ 7 § 1 moomeent 2 saje. Ko riehtiäššiolmooš kiävttá ášáskuttemvuoigâdvuođâs, te persovntiäđui kieđâvuššâm vuáđuduvá rikosaašij tiätusyejilaahân (1054/2018).
Kieđâvuššâmnáál persovntiäđuh
Ääšihaaldâšmân merkkejuvvojeh ääši ääšimiäldásii kieđâvuššâm já čuávvum tááhust taarbâšliih tiäđuh. Kieđâvuššâmnáál tiäđui vijđodâh sorjo ääši luándust já tast, et moh áášán lohtâseijee tiäđuid mijjân láá toimâttum. Riehtiäššiulmui puáhtá kuoddâliđ meid nomâtteemmin já ohtâvuotâtiäđuittáá, veikkâ nomâttes kuoddâlmeh iä táválávt tutkuu.
Ääšihaldâšemvuáhádâh siskeeld ovdâskode riehtiäššiulmuu kanslia tiäđustivrimvuáváámist miäruštâllum aašij já toid lohtâseijee äššikiirjij metatiäđuid, kieđâvuššâmmuddoid já aašij kieđâvušmân lohtâseijee toimânaddelmijd já äššikirjetiätuvuárháid.
Táválávt mij kieđâvuššâp aainâs-uv čuávuváid tiäđuid:
- Áášán adelum äššinummeer
- jotonpieijee nommâ
- jotonpieijee ohtâvuotâtiäđuh, ovdâmerkkân puhelinnummeer, šleđgâpostâčujottâs já/tâi postâčujottâs
- ääši kuvvim
- ääši kieđâvuššâm muddoid kyeskee tiäđuh
Vuáháduv kevttei peeleest vuáháduvâst siäiluh identifisistemtiäđuh já lokitiäđuh ađai kevttee nommâ, nomâttâs, pargo-ohtâdâh, šleđgâpostâčujottâs, tohhum nubástus, peivimeeri já tijmeäigi.
Vuáhádâhân registeristemnáál ääših já äššikirjeh pyehtih siskeldiđ ärgisluándusâžžân tâi syeligâsâst toollâmnáál šlajâttâllâm tiäđuid.
Tiäđui luovâttem
Tiäđuh iä luovâttuu njuolgâduslávt. Tiäđuh luovâttuvvojeh taid pivdee ulmui virgeomâhái tooimâ almosvuođâst adelum laavâ miäldásávt. Tiäđuh já äššikirjeh láá almoliih, peic jis toh láá lavváin sierâ asâttum syeligâsâst toollâmnáál.
Ovdâskode riehtiäššiulmuu kanslia kevttim tiätuvuáháduvâi palvâluspyevtitteijeeh peesih tiäđoid paijeentoollâm- já ovdedempargoi várás. Toh kieđâvušeh persovntiäđuid ovdâskode riehtiäššiulmuu kanslia toimânadelem vuáđuld, iäge toh uážu kieđâvuššâđ tiäđuid eres áášán ko soppum palvâlus pyevtittem várás.
Tiäđuh iä luovâttuu njuálgumarkkânistem já uáivil- tâi markkântutkâmuš várás.
Tiäđuh iä sirduu Euroop union (EU) tâi Euroop ruttâtuálukuávlu (ETA) ulguubel.