Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös Alpo Rusin kanteluun

3.2.2005

Alpo Rusi kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle suojelupoliisin häneen kohdistamasta esitutkinnasta ja pyysi myös selvittämään, menettelivätkö viranomaiset laillisesti antaessaan tietoja rikosepäilystä. Oikeusasiamies on nyt ratkaissut tämän kantelun.

Suojelupoliisi ei menetellyt lainvastaisesti esitutkinnassa

Oikeusasiamiehen mukaan suojelupoliisi ei menetellyt lainvastaisesti Alpo Rusia koskevassa esitutkinnassa. Esitutkintakynnys törkeän vakoilun tutkimiseen ylittyi selkeästi. Sen sijaan nimenomaan Alpo Rusiin kohdistuvan rikosepäilyn tueksi ei missään vaiheessa ollut vahvoja perusteita. Esitutkintavaiheessa laki ei kuitenkaan edellytä vahvoja epäilyjä, jotta henkilöä voidaan kuulla syylliseksi epäiltynä.  Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan suojelupoliisi ei jättänyt Alpo Rusin oikeusturvaa huomioon ottamatta tai painottanut kohtuuttomasti rikoksen selvittämisintressiä, kun se kuulusteli Alpo Rusia epäiltynä törkeästä vakoilusta ja siirsi asian myös hänen osaltaan syyteharkintaan.

Oikeusasiamies tulee kuitenkin esittämään valtioneuvostolle, että laissa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä henkilö voidaan asettaa syylliseksi epäillyn asemaan.

Julkinen valta ei onnistunut suojaamaan Alpo Rusia ennenaikaiselta ja leimaavalta julkisuudesta

Oikeusasiamies pitää vakavana sitä, että julkinen valta ei onnistunut suojaamaan Alpo Rusia ennenaikaiselta ja leimaavalta julkisuudelta. Lain mukaan tieto Alpo Rusiin kohdistuvasta esitutkinnasta oli lähtökohtaisesti salassa pidettävä, eikä se olisi saanut julkisuuslain mukaan tulla tapahtuneella tavalla julkisuuteen, kun esitutkinta oli kesken.

Oikeusasiamies pyysi keskusrikospoliisia suorittamaan esitutkinnan siitä, miten tieto rikosepäilystä vuoti julkisuuteen. Tämä jäi kuitenkin selvittämättä. Esitutkinnassa esille tulleen perusteella hän katsoi, että virkasalaisuuden rikkomisesta epäilty, suojelupoliisin nyt jo eläkkeellä oleva ylitarkastaja ei ollut syyllistynyt rikokseen. Ylitarkastajan ei missään vaiheessa epäilty vuotaneen asiaa julkisuuteen.

Esitutkintaa koskevat tiedot eivät ole ehdottomasti salassa pidettäviä

Tiedon antaminen rikosepäilystä on joissakin tapauksissa lainmukaista. Lain mukaan tieto voidaan antaa, jos tiedon antamiseen on olemassa julkisuuslain edellyttämä painava syy, vaikka tiedon antamisesta aiheutuisi vahinkoa epäillylle. Jokaisen tiedonluovutuksen sallittavuutta tulee arvioida itsenäisesti. Tietoa voidaan siten luovuttaa toiselle viranomaiselle tai yksityishenkilöllekin, vaikka tieto pysyy edelleen salassa pidettävänä muihin tahoihin – esimerkiksi julkisuuteen – nähden. Esitutkintalaissa on erikseen säännelty tiedottamisesta julkisuuteen, josta tässä tapauksessa ei ollut kysymys.

Suojelupoliisi oli antanut tiedon asiasta tasavallan presidentille Tarja Haloselle, entiselle presidentille Martti Ahtisaarelle, useille ministereille ja eräille virkamiehille. Oikeusasiamiehen mukaan suojelupoliisi menetteli näiltä osin tiedon antaessaan lainmukaisesti.

Tieto annettiin myös silloiselle Keskustapuolueen puheenjohtajalle Esko Aholle. Asian kertomisesta päättivät suojelupoliisin päällikön aloitteesta yhdessä silloinen pääministeri Paavo Lipponen ja sisäasiainministeri Ville Itälä.

Oikeusasiamies katsoo, että he eivät näin tehdessään ylittäneet heille ministereinä kuulunutta harkintavaltaa arvioidessaan, että tiedon antamiseen Aholle oli painava syy, vaikka oli arvioitavissa, että siitä aiheutuisi vahinkoa Alpo Rusille. Painavana syynä oikeusasiamiehen käsityksen mukaan voidaan pitää mm. poliittisen järjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseen liittyviä seikkoja, vaikka toisaalta tiedon siirtyminen vaitiolovelvollisten piirin ulkopuolelle, rikosepäilyn vakavuus ja siitä johtuva tiedon korostettu arkaluonteisuus olivat vakavaa pohdintaa edellyttäviä kysymyksiä.

Oikeusasiamiehen tutkinnassa ei tullut ilmi, että rikosepäilyn kertominen Aholle olisi ollut yhteydessä siihen, että asia tuli julkisuuteen.

Tietovuodot ovat vakava asia

Lisäksi myös oikeusasiamiehen pyytämästä esitutkinnasta tuli julkisuuteen salassa pidettäviä tietoja ennen aikaisesti. Tällaisia tietovuotoja on havaittu tapahtuneen muulloinkin. Poliisitkin ovat laillisuusvalvonnan yhteydessä arvostelleet sitä, että julkisuutta syystä tai toisesta kiinnostavissa tapauksissa tiedotusvälineillä voi olla varsin pian rikosilmoituksen sisältö tiedossaan, jos ilmoitus tallennetaan poliisin tietojärjestelmään sitä erityisesti salaamatta.

Oikeusasiamies onkin katsonut aiheelliseksi selvittää, mitä toimenpiteitä on tehtävissä, jotta voidaan ehkäistä salassa pidettävien tietojen lainvastaista leviämistä. Samalla hän esittää valtioneuvostolle, että poliisin vaitiolovelvollisuutta koskevaa poliisilain säännöstä täsmennettäisiin.

Esitutkintapöytäkirja ja muu asiassa hankittu selvitys ja lausunnot ovat saatavissa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. Aineisto on kuitenkin osittain salassa pidettävää.

Oikeusasiamiehen päätös dnro 1585/4/03 on kokonaisuudessaan ratkaisutietokannassa.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki, puh. (09) 432 3334.