Vanhusten hoivakodeissa vakavia puutteita – hyvinvointialueiden omavalvonta ei toiminut henkilöstömitoituksen alentamisen jälkeen

Julkaisuajankohta 20.1.2026 9.12
Tyyppi:Tiedote

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin: vuonna 2025 tehdyillä tarkastuksilla havaittiin useita tilanteita, joissa asukkaiden hyvä hoito ja huolenpito ei ole toteutunut tai on selvästi vaarantunut.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä tehtiin useita tarkastuksia vanhusten ympärivuorokautisiin asumispalveluyksiköihin vuonna 2025.  Tarkastuksilla arvioitiin sosiaalihuollon asiakkaiden saamien palveluiden laatua ja sisältöä. Tarkoituksena oli selvittää henkilöstön vähimmäismitoitusta koskevan lainsäädäntömuutoksen vaikutuksia yksiköiden henkilöstön työhön ja asiakkaiden saaman palvelun laatuun. Erityisesti tarkastettiin, onko asiakkaiden perusoikeuksia rajoitettu ja minkälaisia rajoitustoimenpiteitä on käytetty.

Tarkastushavaintojen perusteella useissa yksiköissä on laskettu henkilöstömitoitusta ilman asiakkaiden palveluntarpeen tai toimintakyvyn erillistä arviointia, mikä on lainvastaista. Hoitajien työaika ei ole riittänyt kaikkiin heille kuuluviin tehtäviin ja henkilöstömitoituksen laskeminen on vaikuttanut hoidon laatuun sitä heikentävällä tavalla. Perushoitoon liittyviä tehtäviä jäi tekemättä, hoitajilla ei ollut aikaa läsnäoloon, mielekkään tekemisen tai ulkoilun järjestämiseen ja saattohoidon aikana henkilöstöä ei ole lisätty. Rajoitustoimien käytössä ja kirjaamisessa havaittiin lukuisia epäkohtia.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin painottaa, että henkilöstömitoituksen alentaminen siten, että henkilökunta joutuu turvautumaan rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen henkilöstön liian vähäisen määrän takia on lainvastaista ja loukkaa haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksia. Hyvinvointialueiden omavalvonnan toteuttaminen henkilöstömitoitusta koskevaa lainsäädäntöä muutettaessa ei ole toiminut.

Apulaisoikeusmies Sakslin: On vakava epäkohta, ettei rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä ja menettelytavoista sekä seurannasta edelleenkään ole lainsäädäntöä. Lainsäädännön puuttuessa olen laillisuusvalvonnassani edellyttänyt, että jokaisella yksiköllä on ohjeet rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi ja niistä luopumiseksi sekä että henkilökunta tuntee perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. Olen kiirehtinyt sekä lainsäädännön että valtakunnallisen ohjeistuksen valmistelua ja toimeenpanoa.

Apulaisoikeusasiamies on ohjannut rajoitustoimenpiteiden käyttöä useissa päätöksissään ja tarkastuspöytäkirjoissa, esimerkiksi 2838/2025, 2803/2025, 6255/2024, 2474/2024, 1497/2023, 3014/2022, 7866/2020, 4180/2020 ja 3187/2020. Ratkaisut ovat luettavissa verkkosivulta www.oikeusasiamies.fi. Rajoitustoimenpiteestä on kyse silloin, kun toimenpiteellä puututaan henkilön perusoikeuksiin, kuten itsemääräämisoikeuteen tai liikkumisvapauteen. Rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi haaravyön ja hygieniahaalarin käyttö ja sängynlaitojen ylös nostaminen.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Lotta Hämeen-Anttila. p. 09 432 3353.