Oikeusasiamies arvostelee ulkoministeriötä Ottawan suurlähetystön häirintäasiassa

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen on antanut kolme päätöstä, joissa kaikissa on kysymys asianajajien tai muiden yksityisten lakimiesten käyttämisestä julkishallinnolle kuuluvissa tehtävissä. Kaksi ratkaisuista koskee ulkoministeriötä ja kolmas yhdenvertaisuusvaltuutettua.

1. Ottawan tapaus

OA on arvioinut ulkoministeriölle tehdyn häirintäilmoituksen selvittämisen ulkoistamista perustuslain 124 §:n kannalta. Säännöksessä on kysymys julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. OA on pitänyt selvittämisen antamista yksityiselle mahdollisena enintään sellaisissa rajoissa, joissa aineellinen menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä säilyy selvästi ministeriöllä.

Nyt kysymyksessä olevassa asianajotoimistolle annetussa toimeksiannossa, joka sittemmin peruutettiin, on ollut kysymys selvittäjinä toimivien asianajajien lähettämisestä Suomesta Ottawaan, henkilökunnan puhuttamisten järjestämisestä sekä puhutusten suorittamisesta ja kirjaamisesta kuulemismuistioihin. Ministeriölle olisi laadittu kuulemisten pohjalta erillinen johtopäätösmuistio, joka olisi sisältänyt selvittäjien selvitykseen perustuvan kannan siitä, oliko työturvallisuuslain vastaista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua tapahtunut, sekä toimenpidesuositukset.

OA:n käsityksen mukaan suunnitellussa menettelyssä aineellinen menettelyjohtovalta ja päävastuu häirintäasian selvittämisestä ei olisi säilynyt ministeriöllä.

OA on käsitellyt myös viranomaistyönantajan velvoitteita ja vastuita häirintäilmoituksen selvittämisessä. Hän on todennut, että perustuslain 2 §:n 3 momentista ilmenevään hallinnon lainalaisuuden periaatteeseen liittyy olennaisesti myös perustuslain 118 §:ssä säädetty vastuu virkatoimista eli virkavastuu, johon kuuluu myös rikosoikeudellinen virkavastuu. Ulkoistamistilanteissa virkavastuun ala voi kaventua ongelmallisesti, koska ulkoistetuista tehtävistä vastaavat henkilöt eivät ole virkamiehiä.

Jälkikäteisen valvonnan ja oikeusturvan kannalta merkitystä on myös sillä, että ulkoistettujen tehtävien tekijät jäävät oikeusasiamiehen valvonnan ulkopuolelle silloin, kun kysymys ei ole julkisen (hallinto)tehtävän hoitamisesta.

Vahingonkorvausoikeudellisesti perustuslain 118 §:n 3 momentti puolestaan takaa suoran kanneoikeuden vain virkamiehen ja julkista tehtävää hoitavan henkilön aiheuttamista vahingoista.

Näistä syistä OA on suhtautunut torjuvasti siihen, että häirintäilmoituksen perusteiden selvittelyä ulkoistetaan julkishallinnossa yksityiselle taholle kuten asianajotoimistolle.

OA on arvioinut häirintäasian suunniteltua selvittämistä ulkoministeriössä myös objektiivisen puolueettomuuden (miltä asia näyttävät) näkökulmasta.

Tyypillisesti asianajajien tehtävänä on ajaa toimeksiantajiensa asiaa. Suurlähettilään käytöksestä ilmoituksen tehneiden ja muiden alaisten näkökulmasta ei siten välttämättä näytä siltä, että asianajajiin turvautuminen edistäisi asian puolueetonta selvittämistä. Tämä ilmenee Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys UHVY ry:n kantelusta (EOAK/4357/2024).

OA:n käsityksen mukaan julkishallinnossa tulisi noudattaa avointa ja objektiivista, koko työyhteisön ja myös suuren yleisön näkökulmasta luottamusta herättävää ja selkeästi virkavastuun alaista häirintäasian selvittämisen tapaa.

Kaikkien esittämiensä näkökohtien perusteella OA ei ole pitänyt asianmukaisena ulkoministeriön suunnittelemaa häirintäasian selvittämistä asianajotoimiston avulla.

OA on saattanut vastaisen varalle ulkoministeriön tietoon päätöksessä esittämänsä käsitykset.

2. Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistyksen kantelu

Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys UHVY ry:n kanteluun (EOAK/4357/2024) antamassaan päätöksessä OA on tarkastellut asianajajien käyttöä ulkoministeriössä myös yleisemmällä tasolla.

Saadun selvityksen perusteella myös lainvalmisteluun ja lakien sekä kansainvälisten sopimusten tulkintaan liittyneitä selvitys- ja valmistelutehtäviä oli ulkoistettu asianajotoimistoille, vaikka kysymys oli ministeriölle kuuluvista virkatehtävistä. Oikeusasiamiehellä ei kuitenkaan ollut huomauttamista siihen, että asianajotoimistoja oli käytetty oikeudenkäynteihin edenneissä asioissa ulkoministeriön edustajana.

OA toteaa, että asianajopalvelujen käyttäminen voi oikeudenkäyntien lisäksi olla perusteltua lähinnä oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativissa kysymyksissä silloin, kun ministeriössä ei ole tällaista asiantuntemusta. Hallinnon perusjuridiikan soveltamisessa ei ministeriötasolla pitäisi pääsääntöisesti olla perusteltua tarvetta asianajopalveluiden käyttämiseen.

3. Yhdenvertaisuusvaltuutettua koskeva asia

Yhdenvertaisuusvaltuutettua koskevassa päätöksessä (EOAK/1421/2024) oikeusasiamies arvostelee entistä yhdenvertaisuusvaltuutettua siitä, että valtuutetun antamien yleisten suositusten valmistelutyö oli keskeisiltä osiltaan ulkoistettu yksityiselle lakiasiaintoimistolle, vaikka kysymys oli valtuutetun ydintehtävästä, jossa käytetään julkista valtaa.

Oikeusasiamiehen päätökset EOAK/1421/2024, EOAK/1554/2024 ja EOAK/4357/2024 on julkaistu verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Jarmo Hirvonen, p. 09 432 3336.