Kahdella hyvinvointialueella lasten etu ei toteutunut asianmukaisesti
Itsenäistymisvarojen kerryttämistä koskevaa sääntelyä tulisi täsmentää lasten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi
Apulaisoikeusasiamies (AOA) Mikko Sarja on ratkaissut useita kanteluita, joissa oli kyse lastensuojelulain mukaisesta itsenäistymisvarojen kerryttämisestä sijaishuoltoon sijoitetuille lapsille. Kahdessa kantelussa hyvinvointialueet olivat laiminlyöneet kokonaan lapsen elatusapuasian hoitamisen. Tämä johti käytännössä siihen, että sijaishuoltoon sijoitetut lapset menettivät merkittävän summan varoja. AOA on pyytänyt Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin hänen ratkaisunsa ovat antaneet aihetta.
Sarjan mukaan viranomaisten passiivisuus on johtanut lapsen edun vastaiseen lopputulokseen, koska laissa säädetty oikeus itsenäistymisvaroihin ei tosiasiallisesti ollut toteutunut. Hän viittaa ratkaisussaan myös aiempaan oikeusasiamiehen tulkintaan (695/2018), jonka mukaan elatustukilain voimaantulon jälkeen lapsen sijoittajahyvinvointialueen (aikaisemmin kunnan) on tullut toimia aktiivisesti lapsen elatusavun vahvistamiseksi ja perimiseksi niin, että lapselle voidaan kerryttää itsenäistymisvaroja elatusapumaksuista tai niiden sijaan saaduista elatustukieristä.
Lastensuojelun itsenäistymisvarat ovat sijaishuollossa olevalle lapselle säästöön kerättäviä rahoja. Niiden tarkoituksena on tukea nuorta taloudellisesti silloin, kun hän täytettyään 18 vuotta muuttaa omilleen ja aloittaa itsenäisen elämän.
Muut itsenäistymisvaroihin liittyvät kantelut
Lisäksi AOA Sarja ratkaisi kolme muuta kantelua, joissa oli myös kyse itsenäistymisvarojen kerryttämisen puutteista. Yhdessä kantelussa itsenäistymisvarat olivat jääneet kertymättä siitä syystä, että kantelijan vanhemman isyys oli jäänyt vahvistamatta. Tapaukset olivat ajalta, jolloin kunnat vastasivat lastensuojelusta ennen hyvinvointialueiden perustamista. AOA esitti, että hyvinvointialueet ottaisivat lasten itsenäistymisvara-asiat uudelleen arvioitaviksi.
Hyvinvointialueiden käytännöt ja täsmentämätön lainsäädäntö johtavat epäyhdenvertaiseen kohteluun
AOA pitää huolestuttavana sitä, että hyvinvointialueiden vaihtelevat käytännöt ja lainsäädännön epäselvyydet johtavat lasten eriarvoiseen kohteluun. Moni nuori ei myöskään saa tietoa siitä, miten voisi hakea korvausta puuttuvista varoista.
Sarja korostaa, että korvausvaatimukset tulee käsitellä ensisijaisesti hyvinvointialueella ja nuorille on annettava selkeää ohjausta oikeuksiensa toteuttamiseksi.
AOA peräänkuuluttaa sosiaali- ja terveysministeriöltä toimenpiteitä lainsäädännön selkeyttämiseksi
AOA Sarjan mukaan puutteet itsenäistymisvarojen kerryttämisessä ovat valitettavan yleisiä ja edellyttäisivät lastensuojelun jälkihuollon ja itsenäistymisvaroja koskevien säännösten tarkistamista. AOA on esittänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin.
Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt kantelun kohteena olleita hyvinvointialueita sekä sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan 31.8.2026 mennessä, mihin toimenpiteisiin ne ovat päätösten johdosta ryhtyneet.
Apulaisoikeusasiamies Sarjan ratkaisu 240/2025 ja esitys 3212/2026 on julkaistu verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Heli Karjalainen-Michael puh. 09 432 3396.